Vantaanjoen Vanhankaupunginkoski 1800-luvun lopulla. Helsingin kaupunginmuseo
Vanhankaupunginkosken padon rakensi Kontinental Vattenverks Aktiebolaget Neptun vuosina 1873–1874 eli muutama vuosi ennen vesilaitoksen käyttöönottoa vuonna 1876. Pato on kosken kävijöille tuttu, mutta siitä on yleensä näkyvissä korkeintaan harja ja meren puoleinen kiviseinä. Usein nämäkin ovat vesipatjan peitossa. Helsingin kaupunginarkiston kätköistä löytyvät kuitenkin padon piirustukset, jotka paljastavat padon alkuperäisen rakenteen.
Pato ja vedenottokanavat ylhäältä ja edestä. Helsingin kaupunginarkisto/Vesilaitoksen piirustukset
Piirustuksissa sekä suodatinrakennukseen (pieni torni padon itäreunassa) että vesilaitokselta kohti kaupunkia kulkevat putket on piirretty kulkemaan padon takana vedenpinnan alapuolella. Kosken tänäkin päivänä ylittävät vesijohtosillat rakennettiin vasta myöhemmin 1800–1900-lukujen vaihteessa.
Vesilaitoksen padon profiileja. Helsingin kaupunginarksito/Vesilaitoksen piirustukset
Seuraavassa piirustuksessa (E-F) näkyy padon poikkileikkaus kivineen (viistoviivat) ja padon taakse tiivisteeksi laitettuine savineen (harmaa kasa padon takana). Koska pato on kaareva, on poikkileikkauksessa osasta kivistä esitetty niiden ulottuvuus myös padosta alavirtaan (pystyviivoitus). Mistään pikkukivistä ei ole kyse, vaan suurimmillan jopa yli neljä metriä (14 jalkaa) pitkistä paasista. Alimmassa piirroksessa (G-H) on puolestaan poikkileikkaus padon yläpuolelta turbiiniin ja myllyyn johtavista kanavista.
Lisäys 2.3.2016:
Blogin lukija kyseli
padon nykykunnosta ja koska alkuperäispiirustukset antavat asiasta kenties
liian ruusuisen kuvan on syytä todeta, että pato ei enää ole yhtä hyvässä
kunnossa kuin yllä olevissa piirustuksissa. Vedenpinnan ollessa niin alhaalla,
että vesi ei virtaa padonharjan yli, on ilmeistä, että pienempiä ja suurempia vuotokohtia
on padossa nykyään toistakymmentä. Vuonna 1878 Kaupunginhallituksen
mietinnöissä padossa mainittiin olevan kaksi pientä vuotoa: ”...deri finnas endast två mindre läckor, hvilka, äfvensom en
mindre läcka i damfästet, synemännen ansågo betydelselösa.” Pato on kuitenkin
jatkuvan kulutuksen alaisena ja vuonna
1939, eli 65 vuotta padon valmistumisesn jälkeen, padon todettiin olevan hyvin huonossa
kunnossa, ja sitä korjattiin injektoimalla ja laittamalla alkuperäisen
savikakun tilalle betonikuori (ote Helsingin vesijohtolaitoksen
toimintakertomuksesta vuodelta 1939 luettavissa mm. täältä). Nykyilannetta selvitettiin vuonna 2010 alustavassa
kuntoarviossa, jolloin todettiin perusteellisen kuntoarvion tarve (HSY 2015).
Seuraava patoturvallisuuslain edellyttämä tarkastus tehdään vuonna 2017.
Patoturvallisuustarkistus 2017, jolloin olisi sopiva vuosi purkaa se Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi!
VastaaPoista6.12.2017 dynamiittia patoon ja ammutaan ilmaan!
Vantaanjoki takaisin paikallisasukkaille!